Turun Työväenyhdistyksen Soittokunta perustettiin vuonna 1888, vuosi Turun Työväenyhdistyksen perustamisen jälkeen, joskin päätös soittotoiminnan aloittamisesta tehtiin jo yhdistyksen ensimmäisessä kokouksessa. Ensimmäinen soittokunta oli varsin kansainvälinen, mukana suomalaisten soittajien lisäksi oli ruotsalaista, saksalaista ja venäläistä muusikkoverta. Soittokunta oli seitsikkokokoonpano, jota tarpeen tullen vahvistettiin. Huolimatta ankeista 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alkuvuosikymmenien työväenliikkeen ajoista, turkulaiset halusivat juhlia. Työväenyhdistyksen Soittokunta oli perustamisestaan lähtien pätevien soitonjohtajien johtama, tasoltaan korkealuokkainen soittokunta, jonka ohjelmisto vastasi täysin ajan vaatimuksia. Tanssimusiikki oli ohjelmiston ykkösenä, seuraavaksi tuli marssimusiikki. Ohjelmistosta löytyi oopperaa, operettia, romansseja, fantasioita kuin kansanlaulujakin. Ensimmäisen palkintonsa TTY:n Soittokunta sai Kansanvalistusseuran laulu- ja soittojuhlilla Turussa vuonna 1892 soittokuntasarjan ykkösenä. Myöhemmin, niin kauan kuin kilpailuja vielä järjestettiin, palkintoja kertyi useitakin, ensimmäinen kansalaissodan jälkeinen jo vuonna 1921.
Soittokuntatoiminta kärsi yhteiskunnan lamakausista, lyhyitä keskeytysjaksokin sen historiasta löytyy vuosisatamme ensimmäiseltä ja toiselta vuosikymmeneltä. Pisin keskeytys on ollut vuosina
1901—1902, seuraava osan vuotta 1906, lisäksi I maailmansodan aikoihin soittokuntatoiminta oli olosuhteiden pakosta jälleen vaikeuksissa. Vuoden 1918 tapahtumat veivät TTY:n soittajista suurimman osan vankileireille, jossa yksi menehtyi. Kansalaissodan jälkeen soittokunta perustettiin kuitenkin uudelleen jo heti vuonna 1919, ja toiminta on siitä lähtien jatkunut keskeytyksettömänä.
Ensimmäinen TTY:n Soittokunnan johtaja oli Turun Soitannollisen Seuran muusikko Anders Gustaf Nyberg, jonka toimikausi kesti peräti 14 vuotta. Hänen aikanaan Turun Työväenyhdistyksen talous koheni huimasti soittajien ansiosta. Vuosina 1903–1906 soittokuntaa johti Anton August (Antti) Palen, taitava muusikko ja soitonjohtaja, säveltäjänäkin tunnettu, joka myöhemmin siirtyi Yhdysvaltoihin. Hänen jälkeensä vuosina 1906–1918 soittokuntaa johti myös erittäin pätevä ja arvostettu musiikin ammattilainen, hyvin ahkerana sovittajana tunnettu Robert Andersson, jonka ansiosta soittokunnan taiteellinen taso parani, jos mahdollista, entisestään. Anderssonin jälkeen vuosina 1927–1931 toimivat johtajina Niilo Ravanto (Renfors), Urho Johansson ja Pentti Mäkelä vuoteen 1931. Uusi taiteellisesti merkittävä jakso seurasi vuosina 1932–1945, jolloin johtajaksi saatiin jälleen huippumuusikko Turun kaupunginorkesterista, Arvo Airaksinen. Hänen ansiostaan soittokunta selvisi vaikean 1930-luvun, ja sota-aikojen väistyttyä alkoi uusi kukoistuskausi. Airaksinen työskenteli uupumatta soittokunnan hyväksi, sävelsi, sovitti ja opetti. Myöhemmät kapellimestarit ovat järjestyksessä seuraavat: Arvi Punttila v. 1945–1950, Taisto Elo v. 1951–1952, Arvi Punttila uudelleen v. 1953–1963, Lars Erkkilä v. 1964–1972 ja Olavi Vikman vuodesta 1973 lähtien.
Tuulikki Pekkalainen
freelance-toimittaja, VTM